Kuvittelin, että elokuvan on pakko olla tylsä kun opettaja kertoi sen olevan "vanha klassikko", mutta elokuva osoittautui itseasiassa oikein hyväksi. Se kertoi miehestä joka siirretään työlaitoksesta tarkkailuun mielisairaalaan ja sieltä hän löytää hyviä kavereita ja kapinoi ylihoitajaa vastaan. Elokuvassa tapahtuu monia yllättäviä käänteitä ja loppu on tavallaan todella surullinen, mutta silti huikea. Suosittelen. (Y)
Nyt vois siis sanoo, että perehdytyskurssi on ohi ja siitä jäi ihan hyvät fiilikset. Meille ei oo annettu mitään tappavia deadlineja niin työhommelit on sujunu ihan mukavasti. Loppujen lopuks todella rento kurssi, tunneilla ope on jutskaillu aika paljon ja me kuunnellaan ja heitetään läppää ja samalla tehää hommia ihan sopivalla tahdilla. Viestinnän tehtävät ei oo ikinä (ainakaan tähän mennessä) tuntunu pakkopullalta, ja se tässä on oikeesti mahtavaa! Ootan tulevii viestinnän kursseja innolla, koska ne on oikeesti tosi hyviä kevennyksiä tavalliseen lukuainepäivään ja mukavaa tekemistä vapaa-ajalla.
VIK2 alkakoon 5.10, siihen asti..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti